25.10.2009
5.9.2009
Hirveä painajainen
Heräsin kesken yötä hirveään painajaiseen. Opetus oli pitkän kesän jälkeen alkanut ja olin menossa ensimmäiselle tunnille. Astuin saliin. Opettajan pöytä oli täynnä vuosien saatossa pöydälle jäänyttä tavaraa. Pyyhkäisin siitä osan lattialle, jotta sain pöydälle laskimen ja oman mappini. Opiskelijoiden pöydillä oli kasapäin kaikenlaista roinaa. Oppilaita en nähnyt, mutta kai siellä kasojen takana joitain oli, olihan sali ja aika oikea. Olin tarkistanut sen.
Käynnistin piirtoheittimen. Sen valo oli niin heikko, että menin himmentämään tauluvaloja. Silloin sammuivat valot salin takaosasta. Räpläilin valoja muutaman minuutin. Aina tauluvalojen himmennys sammutti valot salin takaosasta. Luovutin. Pääasia, että kalvot näkyy. Olkoot oppilaat pimeässä. Opetushan tässä on tärkeintä.
Menin tussitaululle kirjoittamaan. Tussit olivat melkein kuivia. Sain vähän tekstiä näkyviin, kun painoin kovasti. Tällöin salin täytti kitkasta syntyvä kitinä. Pelkäsin, että oppilaat hermostuisivat. Heitin tuskastuneena kaikki 20 kuivunutta tussia roskikseen.
Päätin käyttää liitutaulua. Etsiskelin liitua. Löysin roskiksen vierestä yhden puolen sentin pätkän ja rupesin kirjoittamaan taululle. Tällöin kynteni raapiutui irti ja verta roiskui taululle. Ajattelin, että pyyhin veren pois. Löysinkin helposti pyyhinsienen, mutta se oli vanha limainen bakteeripesä. Etsin toista sientä, ei ollut. Otin sienen ja pyyhin veriroiskeet pois. Pyyhkimisen jälkeen päätin pestä käteni, mutta salissa ei ollut pesuallasta. Menin käytävälle, josta löysin pesualtaan, mutta pyyhinpaperia ei ollut. Tulin kädet märkinä takaisin saliin.
Ajattelin vielä yrittää kirjoittaa tussitaululle, mutta kompastuin taulujen edessä oleviin kaappeihin. Silloin päätin lopettaa tunnin siihen. Ensimmäisellä kerralla saa riittää vähän lyhyempi tunti.
Olin unohtanut päiväkirjan. Minun oli saatava oppilaiden kuittaus pidetystä tunnista. Laitoin saliin valot ja lähdin päiväkirja kädessä etsiskelemään oppilaita. Roinien takana ei tuntunut olevan yhtään oppilasta. Olin epätoivoinen: olinko pitänyt oppitunnin tyhjälle luokalle. Vihdoin näin helpotuksekseni luokan perällä yhden hahmon. Lähestyin häntä. Hänellä oli mustat lasit ja valkoinen keppi. Siis sokea tai heikkonäköinen. Tiedustelin mitä hän täällä teki. Hän kertoi tulleensa Finnairin lentokouluun. Sanoin, ettei täällä annetta lennonopetusta, mutta hän väitti toista. Hän kertoi olleensa Finnairin lentokoulussa jo 10 vuotta. Sanoin hänelle, että hänen on mahdoton päästä Finnairille lentäjäksi, mutta hän väitti pääsevänsä ja saavansa silloin palkkaa 20 000 €/kk. Pakotin hänet kuittaamaan tunnit.
Lähdin käytävälle. Näin vanhoja tuttuja päälliköitä. Vastaan käveli parivaljakko Kale ja Tane. Moikkasin heitä. He kertoivat, että oli kiire opetuksen suunnittelupalaveriin. Muitakin johtajia ja päälliköitä tuli vastaan. Kaikki kiireisesti rientämässä joihinkin kokouksiin. Tunsin oloni helpottuneeksi, koska kaikki oli niinkuin ennenkin. Yhtäkkiä älysin, että jotain oli kuitenkin vialla. En nähnyt yhtään opettavaa opettajaa. Jokainen näkemäni henkilö oli joko jossain päällikköasemassa oleva opettaja, johtaja tai sihteeri. Pelkäsin, että olin vahingossa aloittanut opetuksen viikkoa liian aikaisin. Sitä voi opettaja pitkän kesäloman aikana erehtyä päivissä ja viikoissa, sehän on ihan inhimillistä. Kiiruhdin työhuoneeseeni ja panin tietokoneen päälle tarkistaakseni asian. Päivämäärä oli oikea ja opetus siis alkanut. Mutta missä olivat muut opettajat?
Menin hallintokerrokseen vähän vakoilemaan asiaa. Siellä sihteerit, päälliköt ja johtajat tekivät kovasti töitä. Yhtään opettajaa en kuitenkaan nähnyt. Näin koulutusjohtajan, joka käveli vastaani jokin paperi kädessään. En enää ehtinyt livahtamaan nurkan taakse, vaan minun oli käveltävä eteenpäin. Johtaja työnsi paperin kouraani. Siinä oli irtisanomisilmoitus. Olin kuulema talon viimeinen matematiikan opettaja. Johtoryhmä oli päättänyt, että insinöörikoulutuksessa ei enää opeteta matematiikkaa. Minun palvelujani ei enää tarvittu. Minut laitetaan eläkeputkeen 1 500 €/kk. Ajattelin, että jos minäkin sitten yrittäisin Finnairin lentäjäksi.
Yksi asia jäi vielä vaivaamaan mieltäni. Missä ovat muut tekniikan opettajat. Ei yhtään paikalla. Yritin selvittää asiaa. Kävelin hallintokäytävää eteenpäin. Eräässä huoneessa oli ovi raollaan - johtoryhmän kokous. Tirkistin salaa oven raosta. Valkokankaalle oli heijastettu jokin lista. Se oli pahamaineinen mustosen lista, joka sisälsi listan eniten nollia antaneista opettajista. Listan kärjessä näin oman nimeni. Tässäkö siis syy irtisanomiseeni? Mutta mitä ihmettä: listalla ei ollut muita nimiä. Eikö kukaan muu opettaja anna nollia? Jäin kuuntelemaan puhetta. Hallintopäällikkö luki jotain paperia. Siinä sanottiin, että oppilaitoksen hallintokulut ovat niin suuret, että kulujen säästämiseksi kaikki opettajat on irtisanottu. Vain hallinto jää jäljelle, koska ilman hallintoahan oppilaitos ei voi toimia. Kuulin myös, että oppilaitoksen kirjoilla 4 vuotta pysyneet opiskelijat saavat insinööritutkinnon. Heidän ei tarvitse suorittaa mitään, kunhan muistavat joka vuosi ilmoittautua opintojaksoille ja antaa opintojaksojen palautteet. Opintojaksosta saa hyväksytyn arvosanan, jos on antanut opintojaksopalautteen.
Masentuneena menin työhuoneeseeni keräämään tavaroitani. Työhuoneeseeni tulisi joku hallintosihteeri. Hänen tavaransa jo odottivat laatikoissa huoneeni edessä. Lähdin vähiä tavaroitani kantaen kotiin. Lyhin tie vei hallintokäytävän kautta, joten jouduin kaiken uhallakin kulkemaan siitä. Rehtorin huoneessa istui joku kaljupäinen mies hanuri sylissään. Kun kävelin huoneen ohi kuulin hanurin soivan. Ei kai entinen...
Tähän herään hiestä märkänä. Nipistän itseäni: olen hereillä. Huomaan kaiken olleen hirveää painajaista. Todellisuudessa tilanne on aivan päinvastoin. Oppilaitoksen johto on loistavaa ja asiantuntevaa. Kaikissa koulutustilaisuuksissakin kuvataan kuinka käppyrät nousevat ja henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen. Tietenkin johto ymmärtää, että opetus on oppilaitoksen tärkein toiminto ja pyrkii kaikin tavoin siihen, että opetustilat ovat laadukkaat ja opettajien työskentelyolosuhteet hyvät. Rahaa ei vain riitä kaikkeen. Hallintoa joutuu koko ajan kasvattamaan, kun on niitä johtajia, päälliköitä ja sihteerejä, tietojärjestelmiä, laatujärjestelmiä, tenttijärjestelmiä, palautejärjestelmiä jne. Jostakinhan raha on otettava. Ainoa, joka joustaa on opetus ja opetustilojen ylläpito. Tämä on ihan ymmärrettävää...
Mikä tällaisia painajaisia saa aikaiseksi. Oliko se viski, jota otin pari paukkua illalla. Menen tarkistamaan mitä viskiä se olikaan. Tuttua skottilaista, mutta olikohan viskin laadussa jotain vikaa. Haen uuden lasin, jääkaapista jäitä ja kaadan viskiä lasiini. Sama hienoinen savun maku tuntuu suussani. Viskissä ei siis ollut mitään vikaa. Jospa otinkin sitä liian vähän. Täytyy seuraavana iltana ottaa kaksinkertainen määrä, ettei herää puolen yön maissa painajaisiin.
Käynnistin piirtoheittimen. Sen valo oli niin heikko, että menin himmentämään tauluvaloja. Silloin sammuivat valot salin takaosasta. Räpläilin valoja muutaman minuutin. Aina tauluvalojen himmennys sammutti valot salin takaosasta. Luovutin. Pääasia, että kalvot näkyy. Olkoot oppilaat pimeässä. Opetushan tässä on tärkeintä.
Menin tussitaululle kirjoittamaan. Tussit olivat melkein kuivia. Sain vähän tekstiä näkyviin, kun painoin kovasti. Tällöin salin täytti kitkasta syntyvä kitinä. Pelkäsin, että oppilaat hermostuisivat. Heitin tuskastuneena kaikki 20 kuivunutta tussia roskikseen.
Päätin käyttää liitutaulua. Etsiskelin liitua. Löysin roskiksen vierestä yhden puolen sentin pätkän ja rupesin kirjoittamaan taululle. Tällöin kynteni raapiutui irti ja verta roiskui taululle. Ajattelin, että pyyhin veren pois. Löysinkin helposti pyyhinsienen, mutta se oli vanha limainen bakteeripesä. Etsin toista sientä, ei ollut. Otin sienen ja pyyhin veriroiskeet pois. Pyyhkimisen jälkeen päätin pestä käteni, mutta salissa ei ollut pesuallasta. Menin käytävälle, josta löysin pesualtaan, mutta pyyhinpaperia ei ollut. Tulin kädet märkinä takaisin saliin.
Ajattelin vielä yrittää kirjoittaa tussitaululle, mutta kompastuin taulujen edessä oleviin kaappeihin. Silloin päätin lopettaa tunnin siihen. Ensimmäisellä kerralla saa riittää vähän lyhyempi tunti.
Olin unohtanut päiväkirjan. Minun oli saatava oppilaiden kuittaus pidetystä tunnista. Laitoin saliin valot ja lähdin päiväkirja kädessä etsiskelemään oppilaita. Roinien takana ei tuntunut olevan yhtään oppilasta. Olin epätoivoinen: olinko pitänyt oppitunnin tyhjälle luokalle. Vihdoin näin helpotuksekseni luokan perällä yhden hahmon. Lähestyin häntä. Hänellä oli mustat lasit ja valkoinen keppi. Siis sokea tai heikkonäköinen. Tiedustelin mitä hän täällä teki. Hän kertoi tulleensa Finnairin lentokouluun. Sanoin, ettei täällä annetta lennonopetusta, mutta hän väitti toista. Hän kertoi olleensa Finnairin lentokoulussa jo 10 vuotta. Sanoin hänelle, että hänen on mahdoton päästä Finnairille lentäjäksi, mutta hän väitti pääsevänsä ja saavansa silloin palkkaa 20 000 €/kk. Pakotin hänet kuittaamaan tunnit.
Lähdin käytävälle. Näin vanhoja tuttuja päälliköitä. Vastaan käveli parivaljakko Kale ja Tane. Moikkasin heitä. He kertoivat, että oli kiire opetuksen suunnittelupalaveriin. Muitakin johtajia ja päälliköitä tuli vastaan. Kaikki kiireisesti rientämässä joihinkin kokouksiin. Tunsin oloni helpottuneeksi, koska kaikki oli niinkuin ennenkin. Yhtäkkiä älysin, että jotain oli kuitenkin vialla. En nähnyt yhtään opettavaa opettajaa. Jokainen näkemäni henkilö oli joko jossain päällikköasemassa oleva opettaja, johtaja tai sihteeri. Pelkäsin, että olin vahingossa aloittanut opetuksen viikkoa liian aikaisin. Sitä voi opettaja pitkän kesäloman aikana erehtyä päivissä ja viikoissa, sehän on ihan inhimillistä. Kiiruhdin työhuoneeseeni ja panin tietokoneen päälle tarkistaakseni asian. Päivämäärä oli oikea ja opetus siis alkanut. Mutta missä olivat muut opettajat?
Menin hallintokerrokseen vähän vakoilemaan asiaa. Siellä sihteerit, päälliköt ja johtajat tekivät kovasti töitä. Yhtään opettajaa en kuitenkaan nähnyt. Näin koulutusjohtajan, joka käveli vastaani jokin paperi kädessään. En enää ehtinyt livahtamaan nurkan taakse, vaan minun oli käveltävä eteenpäin. Johtaja työnsi paperin kouraani. Siinä oli irtisanomisilmoitus. Olin kuulema talon viimeinen matematiikan opettaja. Johtoryhmä oli päättänyt, että insinöörikoulutuksessa ei enää opeteta matematiikkaa. Minun palvelujani ei enää tarvittu. Minut laitetaan eläkeputkeen 1 500 €/kk. Ajattelin, että jos minäkin sitten yrittäisin Finnairin lentäjäksi.
Yksi asia jäi vielä vaivaamaan mieltäni. Missä ovat muut tekniikan opettajat. Ei yhtään paikalla. Yritin selvittää asiaa. Kävelin hallintokäytävää eteenpäin. Eräässä huoneessa oli ovi raollaan - johtoryhmän kokous. Tirkistin salaa oven raosta. Valkokankaalle oli heijastettu jokin lista. Se oli pahamaineinen mustosen lista, joka sisälsi listan eniten nollia antaneista opettajista. Listan kärjessä näin oman nimeni. Tässäkö siis syy irtisanomiseeni? Mutta mitä ihmettä: listalla ei ollut muita nimiä. Eikö kukaan muu opettaja anna nollia? Jäin kuuntelemaan puhetta. Hallintopäällikkö luki jotain paperia. Siinä sanottiin, että oppilaitoksen hallintokulut ovat niin suuret, että kulujen säästämiseksi kaikki opettajat on irtisanottu. Vain hallinto jää jäljelle, koska ilman hallintoahan oppilaitos ei voi toimia. Kuulin myös, että oppilaitoksen kirjoilla 4 vuotta pysyneet opiskelijat saavat insinööritutkinnon. Heidän ei tarvitse suorittaa mitään, kunhan muistavat joka vuosi ilmoittautua opintojaksoille ja antaa opintojaksojen palautteet. Opintojaksosta saa hyväksytyn arvosanan, jos on antanut opintojaksopalautteen.
Masentuneena menin työhuoneeseeni keräämään tavaroitani. Työhuoneeseeni tulisi joku hallintosihteeri. Hänen tavaransa jo odottivat laatikoissa huoneeni edessä. Lähdin vähiä tavaroitani kantaen kotiin. Lyhin tie vei hallintokäytävän kautta, joten jouduin kaiken uhallakin kulkemaan siitä. Rehtorin huoneessa istui joku kaljupäinen mies hanuri sylissään. Kun kävelin huoneen ohi kuulin hanurin soivan. Ei kai entinen...
Tähän herään hiestä märkänä. Nipistän itseäni: olen hereillä. Huomaan kaiken olleen hirveää painajaista. Todellisuudessa tilanne on aivan päinvastoin. Oppilaitoksen johto on loistavaa ja asiantuntevaa. Kaikissa koulutustilaisuuksissakin kuvataan kuinka käppyrät nousevat ja henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen. Tietenkin johto ymmärtää, että opetus on oppilaitoksen tärkein toiminto ja pyrkii kaikin tavoin siihen, että opetustilat ovat laadukkaat ja opettajien työskentelyolosuhteet hyvät. Rahaa ei vain riitä kaikkeen. Hallintoa joutuu koko ajan kasvattamaan, kun on niitä johtajia, päälliköitä ja sihteerejä, tietojärjestelmiä, laatujärjestelmiä, tenttijärjestelmiä, palautejärjestelmiä jne. Jostakinhan raha on otettava. Ainoa, joka joustaa on opetus ja opetustilojen ylläpito. Tämä on ihan ymmärrettävää...
Mikä tällaisia painajaisia saa aikaiseksi. Oliko se viski, jota otin pari paukkua illalla. Menen tarkistamaan mitä viskiä se olikaan. Tuttua skottilaista, mutta olikohan viskin laadussa jotain vikaa. Haen uuden lasin, jääkaapista jäitä ja kaadan viskiä lasiini. Sama hienoinen savun maku tuntuu suussani. Viskissä ei siis ollut mitään vikaa. Jospa otinkin sitä liian vähän. Täytyy seuraavana iltana ottaa kaksinkertainen määrä, ettei herää puolen yön maissa painajaisiin.
27.8.2009
Alaspäin mennään
Muokkasin tämän vuoden opetukseni toteutussuunnitelmia viime vuoden toteutussuunnitelmien pohjalta. Opetuksessa on hurjia supistuksia kaikissa opettamissani matematiikan kursseissa:
Tämänvuotinen matematiikan opetuksen supistus ei tietääkseni johdu rahapulasta, vaan siitä periaatteesta, että kaikissa oppiaineissa täytyy olla sama lähituntimäärä/opintopiste. Tämä on väärä periaate. Oppiaineet ovat aidosti erilaisia siinä suhteessa, mitä opiskelija voi itse omaksua. Ammattikorkeakoulun opiskelija ei pysty itsenäisesti opiskelemaan matematiikkaa, vaan tarvitsee opettajan ohjausta. Jossain muissa helpommissa aineissa opiskelija pystyy sen sijaan itsenäisesti lukemaan ja omaksumaan asioita.
Matematiikkaa voidaan verrata laboratoriotöihin: ilman tekemistä ei opi. Matematiikan käsitteitä on opittava käyttämään. Se että tietää jonkin käsitteen ei merkitse ymmärrystä. Sillä ei ole silloin mitään merkitystä. Lähemmäksi ymmärrystä tullaan, jos osataan käyttää eli matematiikassa laskea. Tämä vaatii aikaa ja opettajan ohjausta.
- Viime vuonna 100 tuntia. Tänä vuonna 75 tuntia.
- Viime vuonna 100 tuntia. Tänä vuonna 70 tuntia.
- Viime vuonna 110 tuntia. Tänä vuonna 85 tuntia.
- Viime vuonna 110 tuntia. Tänä vuonna 75 tuntia.
Tämänvuotinen matematiikan opetuksen supistus ei tietääkseni johdu rahapulasta, vaan siitä periaatteesta, että kaikissa oppiaineissa täytyy olla sama lähituntimäärä/opintopiste. Tämä on väärä periaate. Oppiaineet ovat aidosti erilaisia siinä suhteessa, mitä opiskelija voi itse omaksua. Ammattikorkeakoulun opiskelija ei pysty itsenäisesti opiskelemaan matematiikkaa, vaan tarvitsee opettajan ohjausta. Jossain muissa helpommissa aineissa opiskelija pystyy sen sijaan itsenäisesti lukemaan ja omaksumaan asioita.
Matematiikkaa voidaan verrata laboratoriotöihin: ilman tekemistä ei opi. Matematiikan käsitteitä on opittava käyttämään. Se että tietää jonkin käsitteen ei merkitse ymmärrystä. Sillä ei ole silloin mitään merkitystä. Lähemmäksi ymmärrystä tullaan, jos osataan käyttää eli matematiikassa laskea. Tämä vaatii aikaa ja opettajan ohjausta.
13.8.2009
Onko yhtään rehellistä poliitikkoa
Kun on koko kesän seurannut puoluerahoituksen tiimoilla käytyä keskustelua, tulee siihen tulokseen, että Suomessa ei ole yhtään rehellistä poliikkoa. Ei ainakaan kansanedustajien joukossa, puhumattakaan ministereistä. Kaikkialla on kähmintää ja piilottelua. Asioista kerrotaan vain pakon edessä ja silloinkin vain se mitä jo tiedetään.
7.8.2009
MTK:n typerää toimintaa
Taloussanomissa 6.8.2009 olleen uutisen mukaan MTK puolustaa Venäjän puutulleja. MTK ajaa tällöin jäsentensä etuja itsekkään lyhytnäköisesti. Jos Venäjän puutullit ovat korkealla, teollisuus joutuu ostamaan kalliilla kotimaista puuta. Mitä suurempi puutulli on, sitä korkeamman hinnan metsänomistajat saavat puustaan. Tällainen ajattelu ei ota ollenkaan huomioon sitä, että liian korkea puun hinta ajaa puunjalostusteollisuuden pois Suomesta. Tästä seuraa työttömyyttä ja puun kysynnän laskun kautta puun hinta laskee. Suomessa ei kohta enää ole puunostajia. MTK:n toiminta tässä asiassa on todella typerää.
14.12.2008
Nuoren ymmärtämätön teko?
Iltalehdessä 14.12.2008 kerrottiin 16-vuotiaan teinin potkaisseen poliisia päähän. Poliisi selvisi kuitenkin vähin vammoin.
Tilanne oli varmaankin vaarallinen ja teko ehdottomasti tuomittava. Poliisiin virkavallan edustajana se on tavallista rangaistavampaa. Toivottavasti kuitenkin poliisilla on kyky nähdä asian yli. Ei aina tarvitse rangaista, asioista voidaan sopiakin, jos toinen pyytää anteeksi... On ajateltava nuoren tulevaisuutta. Hetken mielijohteesta tehty teko voitaisiin unohtaa... eikä edes uutisoida.
19.10.2007
TEHYn työtaistelu
Sairaanhoitajat ovat joukolla irtisanoutumassa työstään. Jos tämä toteutuu, aiheuttaa se todella vakavan tilanteen. Moni tulee kuolemaan, koska ei tule saamaan asianmukaista hoitoa. Joudutaan priorisoimaan hoitoja, jolloin osa on pakko jättää vähemmälle hoidolle tai jopa hoitamatta. Erityisesti vakavasti sairaat lapset ja nuoret pitäisi ensisijaisesti hoitaa.
TEHYn johto ilmoittaa, että heidän jäsenensä eivät ole vastuussa tästä, koska he eivät enää ole töissä. Vastuu on kunnilla ja valtiolla. Tämä on täysin moraalitonta suhtautumista. Totta kai he ovat moraalisesti vastuussa jokaisesta kuolemantapauksesta tai vammasta, jonka tämä työtaistelutoimenpide aiheuttaa.
Tällaista työtaistelua voidaan verrata terroritoimintaan. Vastaavanlaista on esim. lentokaappareiden toiminta. Jos et suostu ehtoihini, niin tapan ... Ruumiita tulee, jos tällainen työtaistelu toteutuu. Se ei siis voi mennä niin pitkälle. Yhteiskunnan on pakko suostua tähän törkeään kiristykseen.
Yhteiskunnan avainaloilla työskentelevät voivat periaatteessa vaatia kuinka suuria palkankorotuksia vain. Miksei 100% tai 1000% palkankorotusta. Tämä tapa voi yleistyä muillekin avainaloille. Lainsäädäntöä on muutettava, jotta yhteiskunnan helposti haavoittuvilla avainaloilla työskentelevät eivät voisi kiristää palkkaa.
Eri asia on tietenkin hoitajien palkka. Se samoin kuin monen muunkin alan palkka on jälkeenjäänyt - ainakin palkansaajan omasta mielestä. TEHYn työtaistelu on aivan hyväksyttävä, mutta tapa on väärä.
TEHYn johto ilmoittaa, että heidän jäsenensä eivät ole vastuussa tästä, koska he eivät enää ole töissä. Vastuu on kunnilla ja valtiolla. Tämä on täysin moraalitonta suhtautumista. Totta kai he ovat moraalisesti vastuussa jokaisesta kuolemantapauksesta tai vammasta, jonka tämä työtaistelutoimenpide aiheuttaa.
Tällaista työtaistelua voidaan verrata terroritoimintaan. Vastaavanlaista on esim. lentokaappareiden toiminta. Jos et suostu ehtoihini, niin tapan ... Ruumiita tulee, jos tällainen työtaistelu toteutuu. Se ei siis voi mennä niin pitkälle. Yhteiskunnan on pakko suostua tähän törkeään kiristykseen.
Yhteiskunnan avainaloilla työskentelevät voivat periaatteessa vaatia kuinka suuria palkankorotuksia vain. Miksei 100% tai 1000% palkankorotusta. Tämä tapa voi yleistyä muillekin avainaloille. Lainsäädäntöä on muutettava, jotta yhteiskunnan helposti haavoittuvilla avainaloilla työskentelevät eivät voisi kiristää palkkaa.
Eri asia on tietenkin hoitajien palkka. Se samoin kuin monen muunkin alan palkka on jälkeenjäänyt - ainakin palkansaajan omasta mielestä. TEHYn työtaistelu on aivan hyväksyttävä, mutta tapa on väärä.
6.5.2007
Oikea vastaus on väärä vastaus
Tämä tapahtui pojalleni Villelle peruskoulun neljännellä luokalla.
Opettaja pyysi tunnilla oppilaita sanomaan H:lla alkavia sanoja. Poikani Ville sanoi heti H:lla alkavan sanan homo. Homoutta oli silloin käsitelty paljon TV:ssä ja tuli pojalle heti mieleen - ehkä vähän hupimielessä. Opettaja karjaisi hänelle sen enempää perustelematta: Ulos! Tämän jälkeen toinen Ville, joka oli vielä useammin luokasta ulkona kuin meidän Ville, hihkaisi toisen H:lla alkavan sanan huora. Opettaja käski myös hänet heti ulos.
Siellä oli sitten kaksi Villeä luokan oven ulkopuolella. Molemmat olivat sanoneet oikein H:lla alkavan sanan - vai olivatko. Ilmeisesti molemmissa sanoissa on H ensimmäinen kirjain, mutta ovatko ne sanoja. Tätä ne varmaankin ovat, mutta eivät tässä yhteydessä opettajan mielestä sopivia sanoja. Siis se mitä on viisasta sanoa riippuu tilanteesta. Opettaja teki aivan oikein, kun puuttui asiaan. Tapa olisi ehkä voinut olla toinen - opettavampi.
Oli niin tai näin, tässä tapauksessa oikea vastaus oli väärä vastaus.
Opettaja pyysi tunnilla oppilaita sanomaan H:lla alkavia sanoja. Poikani Ville sanoi heti H:lla alkavan sanan homo. Homoutta oli silloin käsitelty paljon TV:ssä ja tuli pojalle heti mieleen - ehkä vähän hupimielessä. Opettaja karjaisi hänelle sen enempää perustelematta: Ulos! Tämän jälkeen toinen Ville, joka oli vielä useammin luokasta ulkona kuin meidän Ville, hihkaisi toisen H:lla alkavan sanan huora. Opettaja käski myös hänet heti ulos.
Siellä oli sitten kaksi Villeä luokan oven ulkopuolella. Molemmat olivat sanoneet oikein H:lla alkavan sanan - vai olivatko. Ilmeisesti molemmissa sanoissa on H ensimmäinen kirjain, mutta ovatko ne sanoja. Tätä ne varmaankin ovat, mutta eivät tässä yhteydessä opettajan mielestä sopivia sanoja. Siis se mitä on viisasta sanoa riippuu tilanteesta. Opettaja teki aivan oikein, kun puuttui asiaan. Tapa olisi ehkä voinut olla toinen - opettavampi.
Oli niin tai näin, tässä tapauksessa oikea vastaus oli väärä vastaus.
5.5.2007
Sinilauseesta jälki-istuntoa
Vinokulmaisen kolmion ratkaiseminen perustuu sinilauseeseen, kosinilauseeseen ja siihen, että kolmion kulmien summa on 180 astetta. Sinilause on siis keskeinen lause vinokulmaista kolmiota ratkaistaessa.
Sinilauseen mukaan kolmion kulman sinin suhde vastaisen sivun pituuteen on aina sama. Jos kolmion sivut ovat a, b ja c ja niiden vastaiset kulma alfa, beta ja gamma, on sinilause siis seuraava:
sin(alfa)/a = sin(beta)/b = sin(gamma)/c.
Olin opettanut 9-vuotiaalle pojalleni Villelle sinilauseen ja kosinilauseen. Hän ei tietenkään ymmärtänyt asiasta mitään. Osasi vain lausua nämä lauseet. Tietenkin hän esitti lauseet koulussa. Sinilause: sini alfa per aa on sini beta per bee on sini gamma per see.
Tästä tuli jälki-istuntoa, sillä opettajan mukaan poika oli puhunut tuhmia. Siis sinilauseen osaamisestakin voidaan rangaista!
Tämä rankaiseminen saattoi johtua siitä, että
Sinilauseen mukaan kolmion kulman sinin suhde vastaisen sivun pituuteen on aina sama. Jos kolmion sivut ovat a, b ja c ja niiden vastaiset kulma alfa, beta ja gamma, on sinilause siis seuraava:
sin(alfa)/a = sin(beta)/b = sin(gamma)/c.
Olin opettanut 9-vuotiaalle pojalleni Villelle sinilauseen ja kosinilauseen. Hän ei tietenkään ymmärtänyt asiasta mitään. Osasi vain lausua nämä lauseet. Tietenkin hän esitti lauseet koulussa. Sinilause: sini alfa per aa on sini beta per bee on sini gamma per see.
Tästä tuli jälki-istuntoa, sillä opettajan mukaan poika oli puhunut tuhmia. Siis sinilauseen osaamisestakin voidaan rangaista!
Tämä rankaiseminen saattoi johtua siitä, että
- poika korosti liikaa lauseen loppuosaa, jolloin siitä tulee perselause. Tätä hän ei kylläkään koskaan kotona tehnyt.
- yksi sana oli irrotettu kokonaisuudesta. Näin tapahtuu usein arkielämässä. Luetaan kuin piru Raamattua.
4.5.2007
Kello Lidlistä
Ostin kellon Lidlistä. Edellisen kellon olin ostanut myös Lidlistä pari vuotta sitten. Nyt siitä meni hihna poikki ja päätin ostaa uuden kellon. Kello maksoi 7 €. Lidlistä saa hyvää tavaraa halvalla.
Kellossa on takuu. Suomeksi takuuteksti on seuraava (..... = kaikkea tekstiä ei kirjoitettu):
"TAKUU: 5 vuotta ostopäivästä lukien. Takuu kattaa valmistusvirheet. Takuu ei kata ...... aiheutuneita vahinkoja. 3 vuoden takuu."
Kuinkahan pitkä takuu kellolla on? Sama teksti on takuulapussa myös kielillä SE, NO ja DK. Ymmärtääkseni muilla kielillä takuu on 5 vuotta (5 års). Vain suomen kielellä on takuu sekä 5 vuotta että 3 vuotta.
Tämä huolimattomuus suomennoksen teossa on ilahduttanut minua suuresti. Mutta miksei suomennoksia tehdä huolellisemmin? Onkohan muukin laatu yhtä huonoa?
Kellossa on takuu. Suomeksi takuuteksti on seuraava (..... = kaikkea tekstiä ei kirjoitettu):
"TAKUU: 5 vuotta ostopäivästä lukien. Takuu kattaa valmistusvirheet. Takuu ei kata ...... aiheutuneita vahinkoja. 3 vuoden takuu."
Kuinkahan pitkä takuu kellolla on? Sama teksti on takuulapussa myös kielillä SE, NO ja DK. Ymmärtääkseni muilla kielillä takuu on 5 vuotta (5 års). Vain suomen kielellä on takuu sekä 5 vuotta että 3 vuotta.
Tämä huolimattomuus suomennoksen teossa on ilahduttanut minua suuresti. Mutta miksei suomennoksia tehdä huolellisemmin? Onkohan muukin laatu yhtä huonoa?
28.4.2007
Esko Laitinen matematiikan opetuksesta
Esko Laitinen oli konetekniikan yliopettaja ja koneosaston osastonjohtaja Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa vielä 1990-luvun alussa. Hän on sanonut seuraavasti matematiikan opetuksesta tekniikassa:
"Tietenkään ei ole tarpeen kirjoittaa uutta oppikirjaa sen takia, että siinä esiteltäisiin lujuusopin differentiaaliyhtälöiden johtaminen. Se on edelleen tehtävissä lujuusopissa.
Pitäisi opettaa differentiaaliyhtälöiden ajattelutapa ja hyötykäyttö. Yhtälöiden taustalla oleva matemaattinen rakenne.
Tilanne on sama kuin trigonometrian opettamisessa. Mekaniikan vektoreiden laskemisessa voidaan tarvittava trigonometria opettaa ohimennen mekaniikan yhteydessä. Mutta silloin jää oppimatta koko se trigonometrian matemaattinen järjestelmä, jolla on muutakin käyttöä kuin vektoreiden jako komponentteihin. Trigonometria on edelleenkin syytä opettaa matematiikassa, johon on kerätty kaikki trigonometriaan liittyvät asiat. Samoin on tarpeen opettaa differentiaaliyhtälöt asiaryhmänä. Silloin yhdessä sovelluksessa opitut asiat voidaan siirtää muihinkin sovelluksiin."
Tämä on viisaasti sanottu. Ennen oli tällaisia viisaita laaja-alaisia tekniikan opettajia myös päättäjissä. Enää ei ole - ei ainakaan kaikkien tekniikan alojen johdossa. Monilla tekniikan aloilla matematiikan opetusta on vähennetty todella paljon. Esimerkiksi kone- ja autotekniikassa differentiaaliyhtälöitä ei opeteta enää ollenkaan!
"Tietenkään ei ole tarpeen kirjoittaa uutta oppikirjaa sen takia, että siinä esiteltäisiin lujuusopin differentiaaliyhtälöiden johtaminen. Se on edelleen tehtävissä lujuusopissa.
Pitäisi opettaa differentiaaliyhtälöiden ajattelutapa ja hyötykäyttö. Yhtälöiden taustalla oleva matemaattinen rakenne.
Tilanne on sama kuin trigonometrian opettamisessa. Mekaniikan vektoreiden laskemisessa voidaan tarvittava trigonometria opettaa ohimennen mekaniikan yhteydessä. Mutta silloin jää oppimatta koko se trigonometrian matemaattinen järjestelmä, jolla on muutakin käyttöä kuin vektoreiden jako komponentteihin. Trigonometria on edelleenkin syytä opettaa matematiikassa, johon on kerätty kaikki trigonometriaan liittyvät asiat. Samoin on tarpeen opettaa differentiaaliyhtälöt asiaryhmänä. Silloin yhdessä sovelluksessa opitut asiat voidaan siirtää muihinkin sovelluksiin."
Tämä on viisaasti sanottu. Ennen oli tällaisia viisaita laaja-alaisia tekniikan opettajia myös päättäjissä. Enää ei ole - ei ainakaan kaikkien tekniikan alojen johdossa. Monilla tekniikan aloilla matematiikan opetusta on vähennetty todella paljon. Esimerkiksi kone- ja autotekniikassa differentiaaliyhtälöitä ei opeteta enää ollenkaan!
8.4.2007
Arvosanan 0 poistamisesta
On esitetty, että oppilaille ei saisi antaa arvosanaa nolla. Tässä ei ole mitään järkeä. Jos opettaja pitää oppimista tärkeänä, on hänen annettava nolla niille, jotka eivät osaa. Jos arvosanasta nolla luovutaan, on opetuksen tasokin pelkkä nolla: on aivan sama osaako oppilas vai ei.
Nollan antamisen kieltämistä on kuulema esitetty johdon taholta. Syynä tähän on keskeytysten vähentäminen. Jokainen opinnot keskeyttävä vie rahaa pois oppilaitokselta (jos ei ole yliottoa?). Voi vain arvailla millaisia insinöörejä niistä tulee, joilla on osaamisen taso nolla matematiikassa ja keskeisissä ammattiaineissa.
Ne opettajat, jotka kannattavat nollien poistamista, opettavat aineita joita opiskelijan ei oikeastaan tarvitsisi osata. Jos opettaja pitää oppiaineettaan tärkeänä ei hän voi ajatellakaan, että osaamaton oppilas päästetään läpi.
Nollien poistamisella on mm. seuraavia haittavaikutuksia:
Nollan antamisen kieltämistä on kuulema esitetty johdon taholta. Syynä tähän on keskeytysten vähentäminen. Jokainen opinnot keskeyttävä vie rahaa pois oppilaitokselta (jos ei ole yliottoa?). Voi vain arvailla millaisia insinöörejä niistä tulee, joilla on osaamisen taso nolla matematiikassa ja keskeisissä ammattiaineissa.
Ne opettajat, jotka kannattavat nollien poistamista, opettavat aineita joita opiskelijan ei oikeastaan tarvitsisi osata. Jos opettaja pitää oppiaineettaan tärkeänä ei hän voi ajatellakaan, että osaamaton oppilas päästetään läpi.
Nollien poistamisella on mm. seuraavia haittavaikutuksia:
- Parempien opiskelijoiden opiskelumotivaatio laskee, kun kursseista pääsee helpolla läpi.
- Koko insinöörikunnan taso laskee, koska osa on nolla-insinöörejä eivätkä muutkaan ole tehneet töitä kuten ennen.
- Opettajan motivaatio antaa tasokasta opetusta laskee, koska ei sillä enää oikeastaan ole merkitystä.
9.3.2007
Matematiikan asema ammattikorkeakouluissa
Matematiikan opetus on viime aikoina huomattavasti vähentynyt ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa. Uudet opintosuunnitelmat ovat antaneet päättäjille mahdollisuuden vähentää insinöörikoulutuksen matematiikkaa. Päättäjät eivät ymmärrä sitä, että tämä merkitsee koko insinöörikoulutuksen tason laskua: insinöörikoulutuksesta on jätettävä teoreettista ainesta pois. Opiskelijoilla ei ole enää mitään mahdollisuuksia ymmärtää samaa mitä ennen, kun heillä oli parempi matemaattinen pohja.
Ehkä on tarkoituskin, että ammattikorkeakouluinsinöörit siirtyvät kaupallisiin tehtäviin ja ei-laskentaa vaativiin alemman tason suunnittelutöihin. Korkeamman tason suunnittelu ja osaaminen täytyy silloin ostaa ulkomailta itäeuroopasta, Intiasta tai Kiinasta. Tämäkin työ siirtyy aikanaan pois Suomesta.
Suomessa insinöörikoulutuksen taso eri ammattikorkeakouluissa on hyvin vaihteleva. Esimerkki matematiikan opetusmäärät ovat hyvin erilaiset. Insinöörillä ei enää ole yhtenäistä pohjakoulutusta. Tähän on vaikuttanut raha: halutaan, että oppilaat valmistuvat ja oppiminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Onpa ollut esillä, että arvosanan 1 saisi pelkällä oppitunneilla mukana olemisella. Vaikeat työtä vaativat aineet kuten matematiikka jätetään käytännössä pois. Matematiikan opetus jollain aloilla on vain nimellistä.
Tällaisen kehityksen estämiseksi olisi laadittava globaali (valtakunnallinen tai EU-tason) insinöörikoulutuksen opetussuunnitelma, joka sisältää insinöörikoulutuksen mm. luonnontieteellisen ja matemaattisen minitason. Tarvittava matematiikka ja opetusmäärät riippuvat tietenkin insinööritieteestä. Esimerkiksi sähkö- ja konetekniikan vaatima matematiikka on hieman erilaista. Kokonaismäärässä tuskin kuitenkaan pitäisi olla paljoa eroa.
Ehkä on tarkoituskin, että ammattikorkeakouluinsinöörit siirtyvät kaupallisiin tehtäviin ja ei-laskentaa vaativiin alemman tason suunnittelutöihin. Korkeamman tason suunnittelu ja osaaminen täytyy silloin ostaa ulkomailta itäeuroopasta, Intiasta tai Kiinasta. Tämäkin työ siirtyy aikanaan pois Suomesta.
Suomessa insinöörikoulutuksen taso eri ammattikorkeakouluissa on hyvin vaihteleva. Esimerkki matematiikan opetusmäärät ovat hyvin erilaiset. Insinöörillä ei enää ole yhtenäistä pohjakoulutusta. Tähän on vaikuttanut raha: halutaan, että oppilaat valmistuvat ja oppiminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Onpa ollut esillä, että arvosanan 1 saisi pelkällä oppitunneilla mukana olemisella. Vaikeat työtä vaativat aineet kuten matematiikka jätetään käytännössä pois. Matematiikan opetus jollain aloilla on vain nimellistä.
Tällaisen kehityksen estämiseksi olisi laadittava globaali (valtakunnallinen tai EU-tason) insinöörikoulutuksen opetussuunnitelma, joka sisältää insinöörikoulutuksen mm. luonnontieteellisen ja matemaattisen minitason. Tarvittava matematiikka ja opetusmäärät riippuvat tietenkin insinööritieteestä. Esimerkiksi sähkö- ja konetekniikan vaatima matematiikka on hieman erilaista. Kokonaismäärässä tuskin kuitenkaan pitäisi olla paljoa eroa.
8.3.2007
Virtuaaliopetus
Opetuksessa näyttää olevan kova tarve siirtyä virtuaaliopetukseen. Syyt tähän ovat moninaiset: toisaalta halutaan tehostaa opetusta toisaalta halutaan kustannussäästöjä ...
Jos lähtökohtana virtuaaliopetukseen siirtymiseen ovat kustannussäästöt on lähtökohta väärä. Ainoa hyväksyttävä syy virtuaaliopetukseen siirtymiseen on opetuksen tehostaminen. Tämä saattaa tuoda mukanaan myös kustannussäästöjä. Kaikessa opetuksen uudistamisessa on oltava lähtökohtana opetuksen laadun parantaminen. Tietotekniikan suomat mahdollisuudet opetuksen laadun parantamiseen on syytä ottaa tehokkaasti käyttöön. Virtuaaliopetus sopivasti käytettynä, sopivilla aloilla ja oikealle kohderyhmälle suunnattuna on varmasti paikallaan.
Virtuaaliopetuksen vastustaminen siksi, että se saattaa vähentää opettajien työtä on myös väärin. Tässäkin on pidettävä mielessä opetuksen laadun parantaminen. Kehityksen jarruttaminen itsekkäistä ammattiyhdistyssyistä ei ole oikein.
Virtuaaliopetus soveltuu aloille, jotka eivät ole käsitteellisesti vaikeita ja jotka eivät vaadi opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Tällaisia aloja on mm.
Jos lähtökohtana virtuaaliopetukseen siirtymiseen ovat kustannussäästöt on lähtökohta väärä. Ainoa hyväksyttävä syy virtuaaliopetukseen siirtymiseen on opetuksen tehostaminen. Tämä saattaa tuoda mukanaan myös kustannussäästöjä. Kaikessa opetuksen uudistamisessa on oltava lähtökohtana opetuksen laadun parantaminen. Tietotekniikan suomat mahdollisuudet opetuksen laadun parantamiseen on syytä ottaa tehokkaasti käyttöön. Virtuaaliopetus sopivasti käytettynä, sopivilla aloilla ja oikealle kohderyhmälle suunnattuna on varmasti paikallaan.
Virtuaaliopetuksen vastustaminen siksi, että se saattaa vähentää opettajien työtä on myös väärin. Tässäkin on pidettävä mielessä opetuksen laadun parantaminen. Kehityksen jarruttaminen itsekkäistä ammattiyhdistyssyistä ei ole oikein.
Virtuaaliopetus soveltuu aloille, jotka eivät ole käsitteellisesti vaikeita ja jotka eivät vaadi opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Tällaisia aloja on mm.
- Kaupalliset alat, joilla perinteisesti luentojen määrä on ollut vähäinen
- Tietokonetta käyttävä alat, kuten
- Tietokoneen käyttö
- CAD:n opetus
Alat, joilla virtuaaliopetusta ei voida käyttää ovat laskentaa vaativa alat. Näissä on opettajan oltava aina läsnä ohjaamassa opiskelijaa oikeisiin ajatus-, merkintä- ja laskutapoihin. Virheet on heti karsittava pois. Tällaisia aloja ovat
- Matematiikka
- Tekniikan teoreettiset ammattiaineet.
1.3.2007
Ammattikorkeakoulujen opettajakunta
Ammattikorkeakoulun opettajiston asema on nykyään liian heikko. Ammattikorkeakoulun päätehtävä on kouluttaa ammattitaitoisia korkean tason osaajia työelämään. Tämän koulutuksen tekevät opettajat. Opettajat ovat siis koulun tärkein henkilöstöryhmä.
Ammattikorkeakoulun ydintoiminta on opetus. Kaikki muu toiminta on tätä ydintoimintaa tukevaa toimintoa. Tämän pitäisi näkyä myös ammattikorkeakoulun päätöksenteossa ja hallinnossa: johdossa ja päättävissä elimissä pitäisi opettajilla olla enemmistö.
Ammattikorkeakoulun ydintoiminta on opetus. Kaikki muu toiminta on tätä ydintoimintaa tukevaa toimintoa. Tämän pitäisi näkyä myös ammattikorkeakoulun päätöksenteossa ja hallinnossa: johdossa ja päättävissä elimissä pitäisi opettajilla olla enemmistö.
10.2.2007
Mitä tietotekniikan matematiikka voisi olla
Tietotekniikan matematiikka voisi sisältää joitain seuraavista asioista
- Diskreetit järjestelmät
- Differenssiyhtälöt
- z-muunnokset
- Fourier-muunnos
- Diskreetti Fourier-muunnos
- Fourier-sarja
- Signaalin modulointi
- Koodausteoria
- Todennäköisyyslaskenta
- Stokastiset signaalit
- Kombinatoriikka
- Logiikka
- Kryptografia
- Kompleksisuusteoria
- Maple
- Matlab ( tai Scilab)
31.1.2007
Mitä matematiikkaa jokaisen insinöörin on osattava
Tässä esitetään mitä matematiikan alueita jokaisen insinöörin tulisi osata. Esitys koskee kovaa matematiikkaa vaativia aloja, joita ovat mm. sähkö- ja konetekniikka. Tässä esitetään yhteiset matematiikan sisällöt. Muissa blokeissa sitten tarkennetaan eri insinöörialojen erityistarpeita.
- Algebra
- Lukujen ominaisuudet
- Reaaliluvut
- Kompleksiluvut
- Lausekkeiden käsittely
- Yhtälöiden ratkaiseminen
- Ensimmäisen asteen yhtälö
- Toisen asteen yhtälö
- Neliöjuuriyhtälö
- Logaritmiyhtälö
- Eksponenttiyhtälö
- Epäyhtälöt
- Ensimmäisen ja toisen asteen epäyhtälö
- Murtoepäyhtälö
- Itseisarvoepäyhtälö
- Funktiokäsite
- Funktion ominaisuudet
- Käänteisfunktio
- Perusfunktiot
- Potenssifunktio
- Polynomifunktio
- Eksponenttifunktio
- Logaritmifunktio
- Trigonometria
- Trigonometristen funktioiden ominaisuudet
- Trigonometriset perusyhtälöt
- Trigonometrian kaavat
- Geometria
- Kolmion ratkaiseminen
- Sinilause
- Kosinilause
- Yhdenmuotoisuus
- Analyyttinen geometria
- Suora
- Taso
- Ympyrä
- Pallo
- Vektorilaskenta
- Vektorit tasossa ja avaruudessa
- Peruslaskutoimitukset
- Skalaaritulo
- Vektoritulo
- Matriisilaskenta
- Laskutoimitukset
- Käänteismatriisi
- Yhtälötyhmän matriisiesitys
- Koordinaattiavaruus
- Lineaarikuvaus
- Yhden muuttujan differentiaali- ja integraalilaskenta
- Raja-arvo ja jatkuvuus
- Derivointi
- Derivaatta muutosnopeutena
- Differentiaali
- Funktion ominaisuudet
- Ääriarvot
- Integrointi
- Pienten differentiaalien menetelmä
- Usean muuttujan differentiaali- ja integraalilaskenta
- Derivointi
- Osittaisderivaatta
- Gradientti
- Differentiaali
- Ääriarvot
- Integrointi
- Tasointegraali
- Avaruusintegraali
- Käyräintegraali
- Differentiaaliyhtälöt
- Separoituva differentiaaliyhtälö
- Lineaarinen differentiaaliyhtälö
- Tilastomatematiikka
- Todennäköisyys
- Kombinatoriikka
- Tilastolliset tunnusluvut
- Todennäköisyysjakaumat
- Parametrien estimointi
- Tilastolliset testaukset
- Regressio
- Matematiikan työkalut
- Laskin
- Matematiikkaohjelma
28.1.2007
Matematiikan merkitys tekniikassa
Tekniikassa matematiikan merkitys on moninainen. Matematiikka on
- ajattelutapa, joka auttaa asioiden hahmottamiseen
- kieli, jota käytetään asioiden esittämiseen
- menetelmä, jolla käsitellään asioita
- hyödyllisiä käsitteitä ja niiden välisiä suhteita
- yleisiä sovelluskelpoisia ideoita
- tehokkaita laskentamenetelmiä
Matematiikassa on pyrittävä opettamaan systemaattinen ajattelumalli. Tämä ajattelumalli jää opiskelijalle alitajuiseksi ajattelumalliksi, jota hän myöhemmin tietämättään soveltaa. Se on osa insinöörin ajattelutapaa. Ilman matematiikkaa sitä ei opi.
27.1.2007
Matematiikan arvosteluperiaatteet
Matematiikan arvostelun pitää perustua yhtenäiselle osaamistasojaottelulle. Arvostelu suoritetaan 5 eri tasolla. Lisäksi on hylätty arvosana.
Seuraavassa on ehdotelma matematiikan arvosanojen yleisestä osaamistasojaottelusta:
- Osaa laskea suuren osan sen kaltaisista perustehtävistä, joita on käsitelty oppitunneilla ja oppikirjassa.
- Osaa laskea kaikki sen kaltaiset perustehtävät, joita on käsitelty oppitunneilla ja oppikirjassa.
- Osaa soveltaa matematiikkaa yksinkertaisten oppitunneilla käsiteltyjen sovellusten tyyppisten tehtävien ratkaisemiseen.
- Osaa soveltaa matematiikkaa kaikkien oppitunneilla ja oppikirjassa käsiteltyjen sovellusten tyyppisten tehtävien ratkaisemiseen. Tuntee matematiikan lauseet ja osaa käyttää niitä.
- Osaa matematiikan lauseiden todistukset.
Edellä korkeampi taso sisältää alemman tason.
Osaamistasojaottelussa esiintyvät käsitteet tarkoittavat seuraavaa:
- Perustehtävä on numeerista tai symbolista laskentaa vaativa lausekkeen käsittely. Perustehtävä voi olla myös keskeinen sovellus.
- Sovellus on matematiikan soveltamista johonkin tekniseen tai käytännön probleemaan. Sovellus voi olla myös asian soveltamista toiseen matematiikan alaan.
- Matematiikan lause on matematiikan sisäiseen rakenteeseen liittyvä yleinen tulos.
- Todistus on täsmällisesti esitetty matematiikan lauseen perustelu.
Opetuksessa voidaan rajoittua tasoille 1-4. Oppimateriaalin on sisällettävä myös tason 5 asiat. Tason 5 saavuttaminen yleensä edellyttää itsenäistä opiskelua.
Kokeet ja tentit on laadittava siten, että osaamistasot saadaan selville.
26.1.2007
Matematiikan opetussuunnitelmien laatiminen
Matematiikan opetussuunnitelma on laadittava seuraavien lähtötietojen pohjalta:
- Opiskelijoiden lähtötaso. On selvitettävä eri oppilaitosten opintosuunnitelmista, mitä opiskelijat osaavat. Lisäksi on selvitettävä ajoittaisilla testeillä osaamisen todellinen taso.
- Opiskelijoiden lopputaso. On laadittava lista osattavista matematiikan alueista. Lista on koulutusohjelmakohtainen ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin
- opiskelun aikana
- työelämässä
- jatko-opiskelussa.
- Opetuksen rajoitteet. Tällaisia rajoitteita ovat
- opiskelijoiden taso
- opetusvälineiden taso
- käytettävissä olevat opetusmenetelmät
- opettajien taso
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
