Matematiikan asema ammattikorkeakouluissa

Matematiikan opetus on viime aikoina huomattavasti vähentynyt ammattikorkeakoulujen insinöörikoulutuksessa. Uudet opintosuunnitelmat ovat antaneet päättäjille mahdollisuuden vähentää insinöörikoulutuksen matematiikkaa. Päättäjät eivät ymmärrä sitä, että tämä merkitsee koko insinöörikoulutuksen tason laskua: insinöörikoulutuksesta on jätettävä teoreettista ainesta pois. Opiskelijoilla ei ole enää mitään mahdollisuuksia ymmärtää samaa mitä ennen, kun heillä oli parempi matemaattinen pohja.

Ehkä on tarkoituskin, että ammattikorkeakouluinsinöörit siirtyvät kaupallisiin tehtäviin ja ei-laskentaa vaativiin alemman tason suunnittelutöihin. Korkeamman tason suunnittelu ja osaaminen täytyy silloin ostaa ulkomailta itäeuroopasta, Intiasta tai Kiinasta. Tämäkin työ siirtyy aikanaan pois Suomesta.

Suomessa insinöörikoulutuksen taso eri ammattikorkeakouluissa on hyvin vaihteleva. Esimerkki matematiikan opetusmäärät ovat hyvin erilaiset. Insinöörillä ei enää ole yhtenäistä pohjakoulutusta. Tähän on vaikuttanut raha: halutaan, että oppilaat valmistuvat ja oppiminen halutaan tehdä mahdollisimman helpoksi. Onpa ollut esillä, että arvosanan 1 saisi pelkällä oppitunneilla mukana olemisella. Vaikeat työtä vaativat aineet kuten matematiikka jätetään käytännössä pois. Matematiikan opetus jollain aloilla on vain nimellistä.

Tällaisen kehityksen estämiseksi olisi laadittava globaali (valtakunnallinen tai EU-tason) insinöörikoulutuksen opetussuunnitelma, joka sisältää insinöörikoulutuksen mm. luonnontieteellisen ja matemaattisen minitason. Tarvittava matematiikka ja opetusmäärät riippuvat tietenkin insinööritieteestä. Esimerkiksi sähkö- ja konetekniikan vaatima matematiikka on hieman erilaista. Kokonaismäärässä tuskin kuitenkaan pitäisi olla paljoa eroa.

Virtuaaliopetus

Opetuksessa näyttää olevan kova tarve siirtyä virtuaaliopetukseen. Syyt tähän ovat moninaiset: toisaalta halutaan tehostaa opetusta toisaalta halutaan kustannussäästöjä ...

Jos lähtökohtana virtuaaliopetukseen siirtymiseen ovat kustannussäästöt on lähtökohta väärä. Ainoa hyväksyttävä syy virtuaaliopetukseen siirtymiseen on opetuksen tehostaminen. Tämä saattaa tuoda mukanaan myös kustannussäästöjä. Kaikessa opetuksen uudistamisessa on oltava lähtökohtana opetuksen laadun parantaminen. Tietotekniikan suomat mahdollisuudet opetuksen laadun parantamiseen on syytä ottaa tehokkaasti käyttöön. Virtuaaliopetus sopivasti käytettynä, sopivilla aloilla ja oikealle kohderyhmälle suunnattuna on varmasti paikallaan.

Virtuaaliopetuksen vastustaminen siksi, että se saattaa vähentää opettajien työtä on myös väärin. Tässäkin on pidettävä mielessä opetuksen laadun parantaminen. Kehityksen jarruttaminen itsekkäistä ammattiyhdistyssyistä ei ole oikein.

Virtuaaliopetus soveltuu aloille, jotka eivät ole käsitteellisesti vaikeita ja jotka eivät vaadi opettajan jatkuvaa läsnäoloa. Tällaisia aloja on mm.

• Kaupalliset alat, joilla perinteisesti luentojen määrä on ollut vähäinen
• Tietokonetta käyttävä alat, kuten
• Tietokoneen käyttö
• CAD:n opetus

Alat, joilla virtuaaliopetusta ei voida käyttää ovat laskentaa vaativa alat. Näissä on opettajan oltava aina läsnä ohjaamassa opiskelijaa oikeisiin ajatus-, merkintä- ja laskutapoihin. Virheet on heti karsittava pois. Tällaisia aloja ovat

• Matematiikka
• Tekniikan teoreettiset ammattiaineet.
  

Ammattikorkeakoulujen opettajakunta

Ammattikorkeakoulun opettajiston asema on nykyään liian heikko. Ammattikorkeakoulun päätehtävä on kouluttaa ammattitaitoisia korkean tason osaajia työelämään. Tämän koulutuksen tekevät opettajat. Opettajat ovat siis koulun tärkein henkilöstöryhmä.

Ammattikorkeakoulun ydintoiminta on opetus. Kaikki muu toiminta on tätä ydintoimintaa tukevaa toimintoa. Tämän pitäisi näkyä myös ammattikorkeakoulun päätöksenteossa ja hallinnossa: johdossa ja päättävissä elimissä pitäisi opettajilla olla enemmistö.